Onkiminen on kovaa puuhaa, ja vaatii evästaukojaKesäloman ensimmäinen pidempi cruise suuntautui good-old Pentalaan. Ensimmäistä kertaa testattiin myös uusinta vene-elektroniikkahankintaa, GPS-navigaattoria. Toosa osoittautui toimivaksi vehkeeksi, ja ensimmäisen kerran perusteella vakuutuin hankinnan hyödyllisyydestä. Tällä kertaa reitti/väylä olivat tuttuja, mutta tarkan sijainnin identifiointi sekä suuntavektorin näyttö ovat tarpeellisia, kun vierailla vesillä liikutaan.
Pentalassa saimme nauttia kauniista kesäsäästä, hyvien ystävien seurasta, hyvästä rantasaunasta yms. mukavista kesäasioista. Kesäiseen saaristolaiselämään kuuluu tietty myös onkiminen, mitä oli hauskaa ja näppärää harrastaa Lyydian takakannelta.
Saaliin joukossa oli onneksi yksi snadimpi yksilö, minkä jaksoimme kameran eteen nostaaAluksi kalastimme pelkkää nollaa, sillä taikinasyöttimme eivät nirsoille espoolaisaffenille kelvanneet. Tilanne muuttui dramaattisesti, kun naapuriveneen kippari ystävällisesti vippasi meille pari matoa. About 10 minuutissa olimme nostaneet kölin päälle toistakymmentä komeaa raitapaitaa.
Affenet odottamassa leppäpurun maustamaa savustustaKoska saalis koostui isoistakin kaloista, päätettiin saalis savustaa saaristolaiseen tapaan Olli-apen toimiessa savustusmestarina. Rauni piti lyhyen kurssin siitä kuinka ruokakypsän ahvenen lihat irroitetaan. Savustus onnistui hyvin, ja oppi meni hyvin päähän, sillä pikkutytöt tehokkasti demonstroivat kuinka palat syödään. Savustettu ahven on erinomaisen hyvää, tätä tahtoo lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti